sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Together Forever -8

Pieni hymyy hiipii kasvoilleni, ja käännyn ympäri.

"Tottakai" Sanon hiljaa ja menen Josien luo. Otan paidan pois. Kiipeän Josien viereen sänkyyn, ja vedän peiton päällemme. Kierrän käteni varovaisesti Josien ympäri, ja painan pääni tämän niskaan. Josie laittaa kätensä kädelleni, ja kohta tunnen vaipuvani uneen.

Aamulla herään tunteeseen, että joku tuijottaa minua. Avaan silmäni, ja kohtaan Josien katseen.
"Johan sä heräsit!" Tämä huokaisee.  Virnistän, suustani pääsee mahtava haukotus. Josie on jo pukenut päivävaatteet, ja itsekin nousen verkkaisesti ylös. Kävelen omaan huoneeseeni, ja kaivan vaatekaapista ensimmäisen käteen osuvan paidan.Valkoinen t-paita varustettuna suurella kaula-aukolla. Saa kelvata. Vetäisin sen päälleni, ja lähdin keittiöön, alakertaan, missä Josie oli tehnyt jotain aamupalaa. Munakasta ja pekonia, tuoksusta päätellen.
" Kiitti, sä oot valmistanut aamiaista" Tokaisin hymyillen.
" Mulle, en sulle" Josie väläytti hymyn ja jatkoi kokkaamistaan. Hymähdin, ja kävelin olohuoneeseen. Laitoin TV päälle ja selasin kanavia. Eihän sieltä mitään kiinnostavaa tullut. Jätin sen päälle,ja menin keittiöön, missä Josie olikin saanut aamiaisen valmiiks.

Kaivoin kaapista lautaset ja lasit,vein ne pöytään. Otimme ruokaa lautaselle, ja aloimme syömään.
" Mitä me tehtäis tänään?" Kysyin Josielta.
" Emmätiiä,  oisko sulla mitään ideaa?" Tämä kysyy hetken mietittyään.
" Tiiäks mitä? Me mennään elokuviin!" Huudahdin. Josie päästi naurun, ja nyökkäsi sitten innoissaan.
"Mä maksan sit oman osuuteni" hän kohta tokaisi.
"Mut mä maksan popcornit ja juomat" lisään ja isken silmääni. Josie kikattaa vieressäni, ja jatkaa sitten syömistä. Syömme hiljausuudessa ruoan loppuun, jonka jälkeen viemme astuat pesukoneeseen. 

Kävelen huoneeseeni vaihtamaan vielä kunnollisemmat vaatteet, ja päädyn lopulta mustaan tavalliseen paitaan, jossa on viisi nappia edessä. Vetäisen sen päälleni, ja laitan vielä beessit housut jalkaani, ja olen valmis. Sipaisen vielä hiukseni hyvin, ja laitan kellon käteeni. Menen Josien huoneen ovelle, ja koputan siihen. 
"Sisään" kuulen huudon, ja avaan oven. Eilinen sotkuisa huone näyttää paljon paremmalta, sitä on siivottu. Käännän katseeni Josieen, ja henkeni salpautuu.
"Näytät uskomattomalta!" Hymyilen. 

Hento puna kohoaa Josien poskille, ja hän painaa päänsä alas.
"Kiitti, et sä itsekkään pahemmalta näytä" Josie kohta hymyilee. Tämä on kihartanut hiuksensa sivulle, ja meikannut hienosti. Yllään hänellä on valkoinen läpinäkyvä kauluspaita, jonka alle hän on laittanut bandeaun. Jalassaan tällä on mustat tiukat farkut, joissa on niittejä. Paita hänellä on housuissa, ja kädessä monta kultaista ranneketjua. 

"Ootsä valmis? Mennäänks?" Kysyn hymyillen. Josie nyökkää, ja lähdemme kohti eteistä. Josie laitaa ruskean nahkatakin yllensä,ja itse vetäisen Niken valkoiset tennarit. Laitan sielä ohuen mustan takin päälleni, ja lähdemme ulos. Lukitsen oven, ja menemme autoon. 


Olemme perillä elokuvateatterissa. Sammutan auton, ja nopeasti sujahdamme sisääl suureen ja korkeaan harmaaseen rakennukseen, ennen kuin fanit tajuavat asiaa enempää. Kassalla kiistelemme kauan elokuvasta, kunnes saan tahtoni läpi ja katsomme kauhuelokuvan. Maksan nopeasti molempien liput, kun Josie hakee popcornit. Lisäksi maksan ne, ennenkuin Josie tajuaa asian.

"Hei! Sä maksoit mun lipun, vaikka mun piti itse maksaa se" hän hudahtaa. 
"Hyvin huomattu, Sherlock" virnistän.  Josie mutristaa alahuultaan, ja lähdemme kohti salia. Valitsemme paikat keskeltä, ja istumme niihin. Juttelemme kaikenlaisia mainosten ajan. Kohta elokuvan alkutekstit pamahtavat näytölle, ja hiljennymme. Elokuva alkaa, ja silmäni kohtaavat Josien ilmeen. Tyttö tuijottaa totisena, silmät suurina valkokangasta.

Samantien näytöllä tapahtuu jotakin, ja Josien suusta pääsee huudahdus. Tämä punastuu, ja painaa kasvonsa polviinsa. Naurahdan hiljaa, ja laitan käteni hänen kädelleen. Josie nostaa päänsä ja vilkaisee käsiämme, ja hänen huulillansa kareilee hymy. Hän puristaa kättäni, ja siirtää katseensa taas valkokankaalle.  

Josie painaa päänsä tiukasti rintaani, ja silitän tytön hiuksia hymyillen. Hänän kasvoilla on kauhistunut ilme, ja Josie on rutistanut silmänsä tiukasti kiinni. Elokuvan lopputeksit kohta jo häämöttää, ja herätän Josien.
"Hei, herää. Tää elokuva loppu jo" hymyilen. Josie raottaa silmiään, ja samassa ne rävähtävät kokonaan auki. 

"Oho, hups" tyttö tokaisee ja naurahtaa nolona. Virnistän, ja lähdemme kävelemään pois salista. 
"Oliko hyväkin elokuva?" Kysyn nauraen. Josie mutisi jotai epämääräistä saaden minuu nauramaan uudestaan. Aulassa käännän Josien itseeni päin, ja katson tämän kauniita silmiä. Epäröimättä painan huuleni hänen huulillensa, ja tuhannet raketit räjähtelevät sisälläni. Unohdan kaiken muun. Josie vastaa vahvasti suudelmaan.  Samassa salama räpsähtää jossain takanamme, ja vetäydyn irti Josiesta. Toimittaja virnistää kauempana, ja vetäisen Josien nopeasti mukaani autolle. Mitähän hittoa huomisessa lehdessä lukee?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti