Together forever

Heips, mulla ei oo inspistä tohon minkä alotin, joten aattelin et alotan uuen ja saatan jatkaa tota sit ku tiiät nitä kirjotan. Ja nyt saattaa tulla paljob virheitä ku kirjotan ipadillä mutta kuiteski. Alkaa, nyt. Hehe ei oikeeesti,vaan nyt. Joo,, NYT.

"Kiitos! Te ootte ihan parhaita, me rakastetaan teitä! " Niall huusi hurmaavamma irlantilaisaksentilla. Fanit räjähtivät huutoon poistuessamme lavalta. Korviahuumaava kiljunta kuului lavan taakse asti.
"Tällä menolla olemme kuuroja kiertueen loppuessa" Harry nauroi sanoi saaden muutkin nauramaan. Huoneessammo rojahdan puolikuolleena sohvalle Harry vieressäni. Muut istuvat tuoleille, ja avaan vesipulloni juoden sen tyhjäksi.
"Tää oli sit se viimeinen keikka. Nyt on kuusi kuukautta vapaata. Mihin te ajattelitte käyttää sen?" Mä meen Sophian kans Pariisiin lomalle kuukaudeksi" Liam sanoi.
 "Mä meen varmaan käymään kotona. Ja varasin viikon loman Venetsiaan Perrien kans." Zayn hymyili.
"Mä kayn ainakin kotona, entiiä vielä muusta." Harry kertoi.
"Mä jään tänne ainakin näin alkuun, ei oo vielä muita suunnitelmia." Niall naurahti.
" Mitäs sä teet, Lou?" Liam kysyi.
"Meen kotiin, entiiä kuin kauan oon siel sitten loppujen lopuks." Sanon.

Samassa ovi rämähtää auki ja Paul astuu sisään.
" Te olitte aivan mahtavia! Fanit oli yhtä innoissaan kuin Tanskassakin. Saatte huomenna lähteä sinne missä ikinä aiottekaan lomanne viettää, mutta varokaakin joutumasta etuotsikkoihin, olen kyllästynyt korjailemaan lehdille väärinkäsityksiä. Harry, tämä koskee varsinkin sinua. " Paul tokaisee ja vetää sitten syvään henkeä. Harry levittää kätensä avuttomana.
"Mitä?! Mitä mä oon nyt tehny? " hän parahtaa. Huokaisen syvään. Kukaan ei vaivaudu vastaamaan Harrylle joka on tietoisesti itsekin selvillä sotkuistaan mitä saa aikaan liikkumalla humaltuneena yökerhon jälkeen Lontoon kaduilla.

"Mä taidan käydä huomenna siellä syöpäsairaalassa, kun sinne lupauduin menemään tällä viikolla" sanon mietiskellen. Syöpä on aina ollut minulle mietteitä antava aihe. Lapsuuden ystäväni, joka oli minulle todella tärkeä, menehtyi syöpään ollessani yläasteella. Kaikki sairaalassa olevat eivät tule valitettavasti selviämään elämän antamista vaaroista, ja syöpä vie voiton, enkä voi heitä pelastaa. Mutta tiedän tuovani ainakin hetkellisen ilon, kun syopää sairayavat fanini näkevät minut. Olen käynyt aiemminkin syöpäsairaaloissa, ja minullekkin tulee hymy suupieliin, kun näen miten iloisiksi teen lapset. Ja nuoret, eihän siellä kaikki pieniä lapsia ole.

:3

ilmotusta!

Mulla on nyt semmonen valitettava tilanne, eten pääse n. viikkkoon ollenkaan nettiin! eli en voi kirjottaa:( mut jatkan heti kun vaan voin(:

New beginning

Astuin koneeseen, ja käännyin vielä viimeisen kerran  katsomaan äitiäni, joka vilkutti minulle portin takaa. Kyynel vierähti poskelleni, olin aina ollut äidin tyttö. Vilkutin takaisin, ja kävelin sitten käytävään etsimään paikkaani. Loysin vapaan paikan, jonka viereinenkin paikka oli vapaa. istahdin ikkunan viereen ja nostin pienen käsilaukun syliini. Kaivoin sieltä iPhoneni, ja laitoin matkapuhelinverkon päälle. Onneksi tässä koneessa oli netti. Kävin facebookissa ja instagramissa, ja laitoin puhelimeni pois. Vedin syvään henkeä, hyvin tämä menee. Nimeni oli Lily, ja olen ensimmäistä kertaa lentokoneessa. Olen muuttamassa pysyvästi Lontooseen. Minulla on siellä pieni asunto. Käänsin katseeni ikkunasta ulos, ja huomaisn koneen olevan nousuvalmiina. Hirveä jyrinä, nipistys mahanpohjassa, ja olimme ilmassa. Käänsin katseeni taas käytävälle päin, ja huomasin jonkun pojat kävelevän hieman huojuvasti epätasaisesta alustasta johtuen luokseni. Hän pysähtyi käytävälle kohdalleni.

"Saisko tähän istuu? " Poika kysyy. Nyökkään. Hän ojentaa kätensä ja tartun siihen epäröiden, kun poika alkaa vatkaamaan sitä.
" Mä oon Harry. Minne sä oot menossa ?" Hän kysyy.
"Mä oon Lily, mä oon menossa Lontooseen." Vastaan ja hymyilen.
"Mäki oon menossa Lontooseen!" Hän huudahtaa.
" No kiva" Naurahdan. Matkan aikana ehdin tutustua Harryyn kunnolla, ja kun kaiuttimista alkoi kuulua ääntä joka pyysi valmistautumaan laskeutumiseen, tajusin miten nopeasti aika oli kulunut.

"Hei, kirjoita sun numero tähän niin otan yhteyttä" Harry sanoo kuulutuksen jälkeen ja ojentaa sekä kynän että kätensä. Hieman epäroiden kirjoitan numeroni siihen, ja kirjoitettuani sen laitan turvavyöt kiinni. Istun tiukasti penkkiin ja kone alkaa laskeutua. Kun pyörät koskettavat maata, huokaisen helpotuksesta. Hyvinhän se meni. Istumme jonkun aikaa koneessa kunnes ovi avautuu ja ihmiset alkavan nousta koneesta, minäkin otan laukkuni ja nousen seisomaan. Harry nousee vieressäni ja lähtee kävelemää pois koneesta. Lähden Harryn perään, ja kohta olemmekin ulkona koneesta. Harry vetään  samantien hupun ja aurinkolasit päähänsä ja katsoo maahan. Hän virnistää ja kääntyy halaamaan minua. Vastaan halaukseen, ja Harry lähtee kävelemään nopeasti mustaan isoon autoon, ja katson loppuun asti kun auto kaartaa näkyvistä. Lopulta havahdun hakemaan matkalaukkuni. Toivottavasti tämä Harry ottaisi pian yhteyttä, voisi esitellä minulle vaikka paikkoja, kun en täältä mitään tunne.







Täs se Lily


Ja tän te varmaan tunnistatte itsekkin :3

Our story -12

Aamulla heräsin Zaynin vierestä kädet kiedottuna hänen kaulansa ympärilleen ja hänen kätensä ollessa vyötärölläni. Viime yö oli ihana. Zayn tuhisi vielä vierelläni. Nousin varovaisesti ylös, ja hiivin suihkuun. Peseydyin nopeasti ja kiedoin pyyhkeen ympärilleni, ja harjasin kylpyhuoneessa nopeasti hiukseni. Kuivattuani ne kävelin sängyllemme Zaynin puolelle ja istuin hänen viereensä, ja katsoin kun hän tuhisi söpösti nukkuessaan.

"Herää Zayn" mumisin hänen korvaansa ja painoin suukon Zaynin poskelle. Hänen suupielensä nousivat hiukkasen ylös päin. Hän vetäisi minut viereensä makaamaan. 

"Me voitas kyllä mennä uudestaanki hierontaan jos viime öinen uudestaan olisi palkka" hän mutisi korvaani. Päästin hihityksen.  

"Sun on ihan pakko nousta jos haluut aamupalaa" Sanoin lopulta.

"Entä jos mä syön sut?" Zayn mutisee j suutelee minua.

" Hei nyt ala tulla!" Nykäisen peiton Zaynin päältä. Hän nousee verkkaisesti ylös, ja siirtyy vaatekaapilleen. Hitaasti hän vaihtaa mustan t-paidan ja mustat  farkut. Pengon kaapista valkoisen kauluspaidan ja ojennan sen Zaynille.

"Laita mieluummin tää" sanon tälle joka tyytyy nyökkäämään ja kiskoi paisan päällensä.

Odotan vielä tuskaisen vartin kun Zayn sukii hiuksensa kuntoon. Lopulta pääsemme lähtemään aamupalalle. Kävelemme Zaynin käsi kierrettynä takaani vyötärölleni ja saamme muutamilta vanhuksilta pitkiä katseita. Päästessämme ruokasaliin etsimme katseillamme muita, tuloksetta. Haemme noutopöydästä kummatkin kroisantit ja kaakaot.

Yksipuolinen aamiainen. Päästessämme nurkkapöytään ikkunan viereen,istahdamme siihen jutellen kaikesta. Syötyämme ehdotin uimistä, mutta Zayn kieltäytyi. Hän kuulemman halusi viettää laatuaikaa kanssani huoneessamme. Sopi minulle. 

" Sähän voisit opettaa mulle sitä karatea?" Zayn ehdotti huoneessa. 

"Jospa kuitenkin nyt vain varaisimme jotain leffoja" naurahdan.

" Kauhuelokuvia" Zayn tokaisee samantien.

" jos ei kuitenkaan, oon aika pelkuri..." Kieltäydyn, mutta turhaan.

" mä suojelen sua!" Zayn huudahdaa ritalillisesti. Tirskahdan, mutta lopulta myönnyn ajatukseen.

Zayn hakee huonepalvelusta kauhuelokuvan, ja laittaa sen pyörimään. Hän asettuu mukavasti sohvalle, ja minä käyn hakemassa popcornikulhon. 

Zayn istui rennosti sohvan päässä, ja käperryin tämän viereen. Hän sulki vahvat käsivartensa ympärilleni, ja suukotti minua koko elokuvan ajan tasaisin väliajoin otsalle. Itse en kyllä elokuvaa palkoakaan ehtinyt nähdä, sillä nukahdin jo ennen puolta kohtaa. Ennen nukahtamista kuulin kuitenkin selvästi Zaynin sanat, rakastan sinua.

//// Loppuko vähän tylysti?  No tää ficci loppu tähän:((( olkaa onnellisia ku kommentoitte nii tuli hirvee halu kirjottaa ja täsä tulos, tää loppu vähän töksähtäen mutt ei voi mitään. Entiiä millon alotan uuen, jossain vaiheessa tätä viikkoa, mut ehotellaas kuka poika ja minkälainen tarina?:) esim, angsti, draama,perus, ensiset parhaat kaverit, kertokaa iha reilusti mielipiteitänne!!! Ja antakaas jotai palautetta, negatiivistäkin joooko? :3 mut nyt, öitä kaikille, kaikki alas kommentoimaaan!! c:

Our story -11

Illalla huoneessamme:

Avasin pääni päällä olevan turbaanin. Hiukseni riippuivat märkinä olkapäilläni. Otin käteeni harjan pöydältä, ja aloin harjaamaan hiuksiani. Kuulin askeleen takaani ja pian tunsin kädet harteillani. Suuri kämmen siirsi hiukseni sivulle, ja hän painoi kiusottelevasti suukon niskaani. Hymähdin ja käännyin ympäri. 

Kiersin käteni Zaynin niskaan ja suutelin häntä.Zayn kaatoi minut pehmeästi sängylle, ja jatkoimme suutelua. Zayn makasi käsiensä varassa päälläni. 

"Zayn, toki me voitais jatkaa tätä mut se hieronta odottaa." Mumisin hänen huultensa välistä. Zayn mutristi suutansa.

" Eikö me voitas jättää se väliin?" Hän yritti vielä.

"Ei , me ei jätetä sitä väliin ! Sä luoasit tulla sinne mun kans, ja mä oon varannut sen ajan jo" muistutun tälle. Zayn päästi turhautuneen huokauksen. 

"Sä korvaat tän mulle jotenki, sä varmasti korvaat tän mulle." Hän puhisi. Aloin nauramaan, ja nousin ylös veräisten Zayninkin samalla ylös. Avasin oven, ja lähdimme kävelemään hierontaa kohti käsikädessä. 

Oikean oven edessä avasimme sen, ja sieltä löysimme muutaman odotukseen tarkoitetun tuolin. Istuimme niihin. Istuttuamme siinä kymmenisen minuuttia vastapäätä oleva ovi avautui, ja sisään astui pieni vanha mies.

"Varasitteko te ne kaksi hierontaa 19.00?" Hän sanoi. Nyökkäsin, ja hän johdatti meidät huoneeseen missä leijaili ihananan tuoksuisia aromeja, ja paikka oli  sisustettu vaaleisiin ja ruskeisiin sävyihin. Meidät  pyydettiin asettumaan mukavasti kahteen hierontapöytään, ja valot sammutettiin, ja niiden sijasta sytytettiin kynttilät luomaan tunnelmaa.

Ennen kuin suljin silmäni, ehdin kuitenkin nähdä Zaynin kärsivän ilmeen ison voimakkaan miehen ruhjoessa hänen selkäänsä. Tirskahtaen suljen silmäni, ja nautin hieronnasta, johon Zayn ei ilmeisesti kykene. 

Hieronnan jälkeen:

"Kiitos" hihkaisi. Vielä ennen kuin poistuimme käytävään. 

"Se oli ihanaa!" Huokisin. Zayn irvisti ja hieroi selkäänsä.

"Se oli hirveää, toista kertaa en suostu hulluihin ideoihisi" hän valittaa. Naurahdan, ja avaan avainkortilla huoneemme oven.  Heti sisällä oven sulkeuduttua Zayn painaa minut seinää vasten ja suutelee intohimoisesti. Vastaan suudelmaan yhtä innokkaasti. 

Zayn laittaa kätensä reisieni alle ja nostaa minut syliinsä, hän kävelee sängylle ja laskee minut siihen. Suudelma jatkuu, ja Zayn ujuttaa kätensä paitani alle, ja alan aukaisemaan hänen kauluspaitansa nappeja. Ja loput varmaan arvaattekin.

//// hei taas kaikkkiii:) sori iha kauheesti ku tämmönen lyhyt, ja saas nähä millon kirjotan lisää. Luultavasti keskiviikkoon mennessä jonkun , riippuu onko inspis:) kkommentoikaa,aina ku nään et oitte kommentoinu nii mulla tullee hirvee inti kirjottaa ja yleensä alan heti kirjottamaan eli jos kommentoitte niin saatte nopeemoaa lukes näi;)

Tärkeetä asiaa!!

Nonii, mitä mä teen? Mulla ei oo enää yhtään intoo kirjottaa, ei tippaakaan. Varsinkaa ku olin just kirjottanu pitkän tekstin ja unohin tallentaa sen. Sit ku kirjotan ni kuiteski yleensä saan ihan hyvää tekstiä aikaan, mutta ei oo intoa siirtyä sinne bloggeriin. Mitä mä teen? Kysyn nyt teiltä, oon itselin hukassa. Ja ei, se tauko ei oikein onnistu ku se tauko jatkuis ja jatkuis loputtomiin. :(( en haluais lopettaa tätä kirjottamista, ku kuitenki yks iso asia mstä tykkään niin ln kirjotta tarinoita.

Mut toisaalta, voisin tehä sillai et kirjottaisin yhen osan viikossa +one shotiit:) tuntuu vaan et laiminlyön teitä mun ihania lukijoita<3 kertokaapas mitä teen?:(

Niall<3

OONNEE RAKASPARAS OOT JO ISO POIKA<3 the best day in my years! Kumpa voisinki onnitella sua livenä:( ne kasvaa niiiin nopeeta! Jatkan viimeistään huomenna sitä ficciä:) ei mul muuta

Don't let me again -- one shot susannalle:)

Oon tooosi pettyny tähän. Muistakaa et jos ei oo tyytyväinen siihen one shottiin nii AINA voi pyytää uutta, ja aina voi pyytää jatko-osaa, jos kuitenkin oli tyytyväinen.:)

Täällä sitä nyt ollaan. Suuressa areenassa, satojen muiden fanien tavoin. Tai no, en itseasiassa ollut fani. Olin tavallinen ja epätoivoinen tyttö. Epätoivoinen siksi, että toivoin hänen huomaavan minut, muistavan ne kaikki muistot, ne kaikki hyvät ja huonot asiat, mitkä yhdessä koimme. Otin riskin, riskin että joutuisin pettymään. En voisi silti antaa tilaisuuden mennä ohitse tarttumatta siihen. Toista mahdollisuutta, että One Direction, ja etenkin, Liam tulisi tänne samaan kaupunkiin, mistä Liamkin lähti maailmalle. Lupasi pitää yhteyttä, lupasi muistaa. Mutta unohti. Unohti kaiken sen, unohti minut. Unohti meidät. Minä muistin Liamin. Soittelin hänelle usein ja kysyin kuulumisia. Muistutin häntä olemassaolostani. Yhtenä päivänä soitin hänelle. Mutta hän ei vastannut. Soitin uudelleen, ja uudelleen. Kohta sanottiin, Valitsemanne numero ei ole käytössä. Olkaa hyvä ja tarkistakaa numero. Numero ei ollut enää käytössä.Hän oli vaihtanut numeronsa, vaikka tiesi hyvin, että samalla hän menettäisi minut. Mistä saisin hänen numeronsa uudelleen ? Hän silti teki sen. En voinut mitenkään saada Liamia takaisin. En mitenkään. Kyynel vierähti poskelle, ja pyyhkäisin sen nopeasti pois. En alkaisi tunteilla. Jos Liam ei muistaisi minua, se olisi ohi. En voisi tehdä asialle mitään, minulla ei ollut varaa ostaa M&G-lippua.

Katsoin lavalle, kuinka valot syttyivät, ja sumua tulvi lavalle. Kohta lavalle juoksi viisi iloista ja pirteää miehenalkua, jotka saivat fanit kirkumaan korviahuumaavasti. Taisin itsekin kiljua mukana. Nyt näin Liamin oikeasti. En kuvissa, enkä niissä monissa lehtileikkeissä jotka olin säilyttänyt. Silmäni kimmelsivät, kun Liam hymyili yleisöön. Hänen katseensa pyyhkäisi ohitseni, huomaamatta minua. Hymyilin silti urheasti. Ehkä hän vielä huomaisi.. Olin epätoivoinen, halusin minun ja Liamin ystävyyden takaisin. Ennen kuin hän lähti elämästäni, meillä ehti olla jotai ystävyyttä enemmän.. Ei, en tarkoita parhaita ystäviä. Eri asiaa kuin ystäviä. 

Pojat lauloivat monta kappaletta, minä tuijotin epätoivoisesti Liamia. Taisin näyttää idiootilta, en uskaltanut tehdä mitään liikettä, esimerkiksi heilauttaa kättä huomiota herättävästi, ettei muut ajattelisi minua hulluksi. Kaikkihan nyt heiluttivat käsiään, mutta eritavalla. Äh, miksi ihmeessä tulin tänne. Ei tästä mitään hyötyä kuitenkaan olisi ollut. Tämä palauttaisi vain kaikki muistot mieleeni, jotka juurikin tahdoin unohtaa. Olin eturivissä, minulla oli suora näköyhteys lavalle. Liamin olisi pitänyt huomata minut. Yritin olla niin kuin kaikki muutkin fanit, mikä ei sinänsä ollut vaikeaa, kuuntelinhan minä paljon poikien levyjä ja omistinkin ne kaikki.

Flashback

-Tää pysyy tässä aina, eikä lähe ikinä pois. Me ollaan ikuisia! Liam sanoi, kaiverrettuaan tekstin kallioon. Siinä luki, Liam & Susanna Forever. Nyökkäsin hiljaa. Hymyilin Liamille lempeästi, mutta mielessäni pyöri toinen ajatus.

-Sittenku sä meet sinne x-factoriin, ja susta tulee kuuluisa laulaja ja lähdet kiertämään maata, niin lupaa mulle et soitat mulle joka päivä etkä unohda mua koskaan? Ja tuut käymään vielä täällä?  Ja me ollaan aina parhaita kavereita? Kuiskasin hiljaa Liamille. 

-Ei tiedä vielä pääsenkö edes jatkoon, saatika laulajaksi. Mut jos niin sattuu käymään, niin mä en unohda sua koskaan, ja lupaan soitella sulle joka päivä, me ei erota koskaan,Liam hymyili.

Halasin häntä tiukasti. Hän vastasi halaukseen. Irroitin kädet hänen ympäriltään ja hymyilin tälle.

-Sä oot mun paras ystävä aina. Vaikka susta tuliskin laulaja,sanoin.

-Säki mun. Aina,Liam vastaa. Lähdemme kävelemään meille viettämään iltaa, vilkaisen kuitenkin taakseni tekstiä kalliossa, joka näkyi selvästi. Se olisi ikuinen merkki ystävyydestämme, joka ei kuihtuisi koskaan.

End flashbac

Ja se teksti on siinä kalliossa vieläkin. Silloin mä vielä uskoin niin.Mä todellaki uskoin et meijän välit ei ikinä katkeis, eikä  meidän ystävyys lopu koskaan. Nyt mä tiedän sen. Mä olin väärässä.Mä olin todellakin väärässä. Havahdun todellisuuteen. Pakotan itseni kestämään keikan loppuun kunnialla. Kun pojat aloitavan WMYB:n, viimeisen kappaleen. He laulavat sen hienosti, ja koskevat lähinnä olevia fanejaan. Fanit räjähtävät huutoon, ja huitovat kilpaa käsiään Harryyn päin. Kohta laulu loppuu ja pojat lähteväy lavalta. Kohta kaikki juoksevat, ja yrittävät juosta lavan taakse. Olen edelleen omissa ajatuksissa, mutta luikin nopeasti häntä koipien välissä ulos salista, koittamatta samalla olla tallomatta muita tai jäädä itse alle. Ulos päästyäni suuntaan  matkani lähellä olevaan puistoon. Sehän kävi nopeasti. Nyt se oli tehty. Näin Liamin,ja hän oli unohtanut minut. Askelsin hitaasti tyttöjen kiljaisut raikuen vieläkin korvissa. Nyt minun täytyisi yrittää unohtaa Liam. Vaikka siitä tulisikin vaikeaa.

Silmääni kirveltävät kyyneleet. Annan niitten tulla. Katson ympärilleni luontoa. Kaikesta tulee mieleen Liam. Kaikesta, mitä näen tulee mieleen Liam ja mitä me teimme. Meillä ei ollut koskaan tylsää. Jos mitään tekemistä ei keksitty, otimme kameran mukaan ja menimme merelle kuvaamaan.Kohta huomasin olevani perillä puistossa, ja istuuduin penkille. Laitoon hupun päähäni ja nostin polvet eteeni ja painoin kasvoni niihin. Annoin kyyneleiden valua. Tänään olin itkenyt melkein yhtä paljon kuin Liamin lähtiessä. Kotoa. Sieltä minne hän kuului, pois kauas, maailmalle, unohtaen minut. Samassa kuulen huutoa ja paljon lähestyviä juoksuaskelia. Käperryn tiukemmin itseeni ja samassa kujalta juoksee huppupäinen poika kohti minua.

Hän juoksee eteeni, pysähtyy, ja loikkaa nopeasti penkin taakse hämärään metsän laitaan. Kohta tyttölauma ryntää luokseni. 
" Minne se meni? Menikö tästä joku poika ohi?" Joku kysyy. 
" Joo tuonne suuntaan meni" Vinkkaan kädelläni suuntaan, johon poika ei todellsakaan mennyt. Tytöt ryntäävät juoksuun, ja kun viimeinenkin jalkapari on juossut ohitseni, viiton poikaa tulemaan esiin piilostaan. Hän veti hupun päästään ja sydämeni jätti yhden lyönnin väliin. Poika oli Harry!

" Kiitti! Jos noi olis saanu mut kii nii musta ei olis jäljellä enää kuin muuitama hius"Hän naurahti ja iski silmäänsä. 
" Mä..mä,, tarkotan, ei mitään, mut tota, pääsisinks mä tapaamaan Liamia?" Tokaisin tyhmänä. Miksi minä sitä nyt kysyin? Ensimmäisenä asiana..  Voi ei, ei "faneja" tietenkään päästettäisi poikien luo, olimpas tyhmä. 

"No yleensä emme päästä faneja huoneeseemme.. "

"  mä tunnen Liamin entuudestaan. Oltiin ennen parhaita kavereita. Voit vaikka kysyä häneltä" keskeytän Harryn.

*****

Poikien hotellihuoneella: 

Louis avaa oven ja pujahdan hänen jälkeensä eteiseen. Jännitys valtaa kehoni ja perhosia lentelee vatsassani. Entä jos Liam ei muista minua? Mitä jos hän ei halua tavata? Pyyhin tuon tapaiset ajatuksen mielestäni ja ajattelen Liamia. Vihdoin saisin tavata hänet! Ja kysyä miksi vaihtoi noin vain numeronsa, ja jätti minut yksin.

Olohuoneessa kaikki pojat ostuvan television ääressä silmät kiinni ruudussa. 

"Lauo! Nyt! NYT!" Niall huutaa.

" Hakekaa paikkaa! Potkaise! HYVÄ! " Louis karjuu. 

"JEEEE! Ne teki maalin! OLLAAN JOHDOSSA " Niall kiljuu kimeällä äänellä. 

" Loistavaa! Ensimmäinen erä ja ollaan jo johdossa, mutta pitää pelata kunnolla" Zaynkin kommentoi väliin. 

 " Louis, sun pitäs olla pelaamassa tuolla nii me pyyhittäisiin niillä lattiat!" Tuo ääni saa sydämeni sykkimään kolme kertaa  tavallista nopeanpaa. Liam

" Iha jees meininki, kattokaas kenet nappasin tuolta kadulta" Harry tokaisee. Kaikkien päät kääntyvät katsomaan meitä. 

" Kukas tää kaunotar on?" Louis virnistää.

" Niin, mikä sun nimi on? Et kertonut sitä mullekkaan" Harry naurahtaa.

"Sen nimi on Susanna" Liam sanoo saaden kaikkien päät kääntymään hänen suuntaansa. 

" Tunnetteko te toisenne jotenkin?" Zayn kysyy. 

" Joo, tunnetaan me. Täs on Susanna, mun paras kaveri" Liam sanoo, nousee ylös sohvalta ja tulee luokseni. Hän ojentaa kätensä ja sulkee minut kovaan halaukseen. Halaan häntä tiukasti takaisin. 

" Mulla oli sua ikävä" Mutisen. Mullakin sua, kuulen vastauksen. Olen vihdoin löytänyt Liamini. Erkanen halauksesta ja katson häntä hymyillen silmiin. Hön hymyilee takaisin, ja kummankin silmistä paistaa jälleen näkemisen ilo. 

Pari viikkoa myöhemmin:

 Olemme poikien kämpässä Lontoossa. Tällä hetkellä kaikki muut ovat altaalla takapihalla, ja itse olen sisällä hakemassa  hedelmiä meille ulos. Tämän lahden viikon aikana on tapahtunut tosi paljon. Nyt asun poikien kanssa, ja olen heidän mukanaan kiertueillakin. Ja, itse asiassa, seurustelen Liamin kanssa. Leikkaan lautaselle ananasta, kiiwiä ja muita hedelmiä, ja siivottuani jälkeni kävelen takaovesta ulos. Lasken tarjoilulautasen pöydälle, ja laskeudun altaaseen. Poikia ei näy. Kohta kuitenkin kuulen huutoa ja naurua, ja viisi poikaa hyppää altaaseen suuren molskahduksen kera. Liam ui luokseni. Hän laskee huulensa huulilleni ja tuhat salamaniskua satelee vartalooni. Perhoset lepattavat vatsassani ja vartaloani kihelmöi. Kiedon käteni hänen kaulaansa, ja painaudun häneen kiinni. 

" mä rakastan sua" Liam huokaa. 

"Mäkin rakastan sua" kuiskaan. 

Mäkin rakastan sua.

THE END

sori maholliset kirjotisvirheet mutttta:3

Lukijaaat

Hei, jos luet tätä blogia, niin kommentoippa tähä jotai:) pliiiis kaikkai jotka lukee tätä fan ficciä nii kommentoi tähän jotai. Ei oo iso homma kommentoia:):) ääskdösndkldtuntuu et kukaa ei enää lue tätä:I mutta, en kerkee kirjottamaan inhottavan pitkään aikaan, tänään koko päivä menee tallilla, huomenna shoppaileen ja perjantai-sunnuntai on leiri:( ÄÄÄÄÄ MEEN KAHEN VIIKON PÄÄSTÄ KATTOO THIS IS US:N!!!<3333 en jaksa oottaa!!  

Our story -10

ONNEE MYÖHÄSSÄ LIAM RAKAS<33 en oo jaksanu/voinu laittaa tätä aiemmin joten...xd ONNEE LIAM JA SOPHIA<33 (vai olikse sophie?) anyway, ONNEE ZAYN JA PERRIE<3333 MIETIN KOKAJA ET MITEN SE KOSI SITÄ;);)); awww sain koulussa hirmu kohtauksen ku kuulin zerriestä, minä ja muutama meijän luokan tyttö, direction ofc, alettiin kiljuu kesken matikan tunninXD aww<33 oon onnellinen niitten puolesta :3 aajoo sori Oona Zayn pettää sua. ehhhdcfhyuj ahh niall millon sä kosit mua? joo mulla on menny kaverit ja koulu tän ficin eelle, joten:( anteeks, ja inspiskin hukassa... mut koitan päivitellä tätä aina ku kerkeen ja kirjotan jokapäivä muuutaman lauseen aina tätä, mut enempään en kerkee:( paitti sillon ku iskee hirw inspis kirjottaa ja sit kirjotan paljon tai sen verra ku jaksat. Noniiii nauttikaa:3 Kommentoikaa pliis:3 ku aina ku nään kommentteja, semmosia asiallisia, nii haluttaa alkaa kirjottamaan ja te saate lukee enemmän tekstej' ;) eli kommentoikaa nii teette mut iloseks ja saatte enemmän kirjotuksia::):).):):)JQlewoaskmkslekdc tarinaan, nauttikaa jos iihen kykenette. Ja anteeks oona, etsä oikeesti oo lihava etkä ylipainonen, ja tässä tarinassakin vaan omasta mielestäs:(:

Aamulla avaann hitaasti silmäni, ja huomaan katsovan suoraan Zaynin suljettuihin silmiin. Koitan nousta ylös, mutta Zayn tiukenta otettaan vyötäröltäni. "Älä luulekkaan lähteväs." Hän mumisee puoleksi unisaan. Huokaisen syvään mutta tyydyin kohtalooni. Zayn avaa silmänsä. Katson hänen tummia ripsiään, ja ruskeita silmiään.Suutelen hänen huuliaan, ja hän vastaa suudelmaan. Kohta ponkaisen ylös ja hyppään sängyltä. Vinkkaan Zaynille silmää, joka virnistää minulle. " 1-0 mulle." Näytän Zaynille kieltä. Käännyn ympäri ja kaivan mustat farkut ja farkkukauluspaidan kaapista, ja vaihdan ne ylleni Zaynin katseen alla. Vetäisen kädelläni hiukset taakse, ja siirryn meikkipöydän ääreen. Kiinnitän hiukseni korkealle ponnarille ylös, ja avaan meikkipussini. Otn ripsentaivuttimen ja taivutin ripseni. Samassa Zayn tulee taakseni ja nappaa meikkipussini. " Hei! Anna se takaisin, mä en voi meikata ilman sitä! " Kivahdan

Zayn virnistää tyytyväisenä." Ei sun tartte meikata, sä oot kaunis ilmankin." Hän sanoo. Tuhahdan. Zayn kurottuu suutelemaan minua, ja lyhyt kun olen. Käännyn ympäri. " Ei ellen saa mun meikkejä. " Sanon päätäväisesti. Zayn tulee eteeni. " Okei, jos suutelet mua niin saat nää meikit." Hän ehdottaa. Kierrän käteni hänen niskansa taakse, jaa juuri ennen kuin huulemme koskettavat. nappaan häneltä meikkipussini." Hei, toi ei ollut reilua! " Hän huudahtaa närkästyneenä. " Missä niin lukee? Olipa." Näytän Zaynille lapsellisesti kieltä, ja menen takaisin meikkipöytäni äärelle. Meikkaan kevyesti loppuun, sillä aikaa kun Zaynkin saa oikeat vaatteet yllensä.

Avaan hiukseni ja suoristan ne. Jätän ne auki. Suutelen Zayniä pitkään

. Lähdemme alakertaan, missä muut ovat jo hereillä. "Näkeehän teitäkin. Mitä aattelitte tehdä tänään ? Me muuten pyydettiin Niall Louis ja Liam tänne, eihän haittaa? Jos tehään tänään jotain porukalla." Louis kysyy tullessamme keittiöön. Kohautan välinpitämättömästi olkapäitäni ja siirryin voitelemaan leipää.  Siis en tiedä mitä tekisimmme tänään, mutta poikien tulo ei minua haittaa.Sen tehtyäni istun pöytään, Zayn vierelläni. Hän nappaa leipäni ja haukkaa siitä ison palan. 

"Se oli mun leipä!" Huudahdan Zaynille, joka virnistää. " Se oli sun leipä." Hän tokaisee ja syö loputkin. Tuhahdan ja menen olohuoneeseen." Mentäskö tänään vaikka kylpylään?" Kuulen Zaynin ehdottavan. Muut pitävät ideasta, ja kuulen heidän sopivan lähdön olevan vartin päästä. Ryntään nopeasti huoneeseeni, ja pakkaan bikinit ja muut kamppeet mukaan. Laitan ne laukkuuni. Kuulen oven avautuvan, ja tunnen Zaynin huulet niskassani. " Eihän meidän oo mikään pakko mennä uimaan, voidaanhan me olla täälläkin vähin vaattein." Hän ehdottaa ilkikurisesti. 

" Ei, kyllä me mennään sinne kylpylään. Eihän täällä neljän seinän sisällä jaksa koko ajan olla. Hae tuolta pyyhe, ja sullagan olikin ne uimahousut mukana. Hei voitasko me käydä illalla kahdestaan lenkillä? Ku mun pitäs saaha vähän kiloja pois." Sanon sivumennen. "Mitä sä sanoit? Sun ei todellakaan tartte laihuttaa, oot täydellinen just noin. Mistä sä oot tollasen mielikuvan saanut?" Hän sanoo painokkaasti. " No mee vaan hakee se sun pyyhe niin lähtään. " tokaisen ja lähden nopeasti pois Zaynin halauksesta, jotta tämä ei kyselisi enempää.

Zayn tuhahtaa ja kylpyhuoneen ovi avautuu ja sulkeutuu. Hän ei tiedä totuutta. Minä olen lihava. Ja laihdutan ainakin kuusi kiloa. Päättäväsesti lähden kävelemään alakertaan, ja sieltä ulos muiden luokse. Pojat ovat tulleen jo sinne, juttelemme hetken ja he vaikuttavat tosi mukavalta. Zaynkin tulee kohta, ja nyt vain odotamme Liamin tilaamaa taxia. " Janita, mitä jos mä tulisin sinne naisten puolelle, siellä ois varmaan mahtavat näkymät ?" Harry vinkkaa Janitalle silmää, ja kohta nuo taas on imemässä toisiaan. "Louis, pitäskö meidänkin ? Oo mä rakastan sua, pus pus " Niall sanoo ja esittää suutelevansa Louisia, ja tämä räjähtää nauruun. 

Zayn nauraa ja kääntyy suutemaan huuliani. Hänen kielensä tutkii suutani, ja käteni ovat hänen niskassan leikkien hänen niskahiuksillaan. " Hei ihan oikeesti, rajottakaa jo vähän, te kaks nuorta paria. " Louis irvistää. " Jaa, oot vissiin vähän kade?" Janita virnistää. " No hyi, en! Onhan mulla Eleanor. " Luultavasti hänen tyttöystävänsä. 

 Taxi saapuu, ja menemme kyytiin. Janita istuu Harryn sylissä, ja minä Zaynin. Muuten sinne ei mahdu. Zayn vetää minut itseensä kiinni, ja näprään hänen hupparin nauhoja. Zayn painaa huulensa otsalleni, ja painaudun Zayniin kiinni. Kohta olemme perillä, ja astumme ulos taxista. Louis maksaa, ja menemme sisään kylpylään. Zayn haluaa välttämättä maksaa minulle, vaikka eihän se kovin kallis olekaan. " Hei kaverit, mitä jos jäätäisiin tänne  pariksi yöksi ?" Louis ehdottaa. Nyt jo olen tullut siihen tulokseen, että Louis on se pelle. Joll on hulluja ideoita, ja Liam on rauhallinen ja ei kovin äänekäs, Niall taas nauraa joka asialle , ja rakastaa ruokaa, ainakin puheidensa perusteella. Muut myöntäilevät ideaa, ja Liam kerää kaikkiel osuuden hinnasta ja varaa meille kaksi yötä.

Lopulta olemme päässeet altaisen luokse, ja Zayn ja minä istumme altaan reunalla muiden riehuessa altaassa. " Miks sä et mee uimaan?" Zayn kysyy. " Se vesi on kylmää." Hytisen vastauksen. "Mikset itse mee?" Kysyn puolestani. " Siks ku sä et mee." Zayn virnistää. Tuhahdan. Zayn kaappaa minut syliilsä, j menee altaaseen. Kiljaisen, ja takerrun tiukasti Zayniin. Saamme varoittavan katseen uimavalvojalta.

"Ei! Sä et laske mua tonne veteen, älä päästä musta irti!" Kiljun. Zayn virnistää. Lopulta, kun jäätävän kylmä vesi - itse asiassa olemme kylmävesialtaassa, enkä ymmärrä liten muut kykenevät uiman siellä- on Zayniä rintaan, niin tämän otteet alkavat hieman löystyä. " Jos sä tiputat mut tonne, mä lupaan etten nuku ens yötä sun kans samassa sängyssä täällä kylpylässä." Esitän uhkaukseni. Zayn suutelee minua, ja päästää irti. Olen valmis kiljumaan, mutta käteni ovat edelleenkin takertuneet Zaynin kaulan ympärille.

 

Kunnes hän keksii kutittaa minua. Kiljaisten irroitn käteni hänen ympäriltään, ja vajoan ison molskahduksen kera altaaseen. Pintaan päästyäni haukon happea, kylmä vesi salpaa hengitykseni hetkeksi, ja pärskin nopeasti kuivalle. Muut nauravat altaassa, ja katson heitä murhanhimoisesti. Tämä vielä kostetaan. Ensi yötä en kyllä nuku Zaynin vieressä, vaikka Liam varmaan varatessaan huoneita ensi yöksi laittanut meidät samaan huoneeseen, yhdellä parisängyllä. Häädän Zaynin kyllä sohvalle. Kipitän nopeasti kuuma-altaille, ja laskeudun siihen silmät suljettuna. Seuraavaksi aion ottaa hieronnan, ja manikyyrin, tottakai myös pedikyyrin.. Tästä olisi tulossa kaksi ihanaa päivää. 

Kommentoikaaa!!:3

Our story -9

Siirryin kauemmas Zaynista. Hän hymyili vinosti. Hymyilin takaisin, ja kuin yhteisestä päätöksestä lähdimme kävelemään sisälle. Menimme hiljaa sisälle. " Meetsä nukkuun tonne  vai tuutsä kun huoneeseen?" virnistin Zaynille ja osoitin muita. Hän hymyili,suukotti nenänpäätäni ja lähdimme kävelemään huoneeseeni. Siellä kaivoin kaapistani ohuet minishortsit, pinkkiä fanelli kangasta, ja niiden seuraksi mustan topin. " Älä kurki! " Sanoin Zaynille joka vain hymähti ja tuijotti minua." Ei sitten."  Mutisin turhautuneena jotain ja lähdin kävelemään kylpyhuoneeseen päin.

Tuntin kädet lanteillani, ja huulet niskassani. "Älä mee. Mä lupaan etten kato. " Zayn mumisi niskaani. "Mä annoin sulle jo yhden mahdollisuuden. Toista ei tipu." Tokaisin nauraen. Zayn näytteli pettynyttä. Hymähdin. "En mä oo menossa kauas, kylpyhuoneeseen vaihtamaan vaatteet vain."  Sanoin, ja työnsin Zaynin pois ja kävelin kylpyhuoneeseen. Lukitsin oven, ja vaihdoin hymyillen vaatteet. Aikamoinen tarina , se mitä Zayn kertoi. Ja en olisi uskonut, että sulattattaisin asian vaikka se olsi tästä lähin suuri osa elämääni.  Zayn olikin ex-enkeli, ei vampyyri.

Avasin oven, Zayn oli jo sängyssä. Kömmin hänen viereensä, ja painoin pääni hänen paljasta rintaa vasten. " jos sä kerran oot entinen enkeli, kai sä silti vanhenet niinku mäkin? " kysyin muka huolettomasti. "Oikeestaan en. Mä vanhenen kaks kertaa hitaampaa ku te. Mutta, jos lakikaan juomasta eliksiirijuomaani, vanhenen niinkuin sinä." Hän hymyili rauhoittavasti.

Huohahdin syvään helpottuneena. " no kai sä lopetat sen juomisen vai?" Tokaisin ja heti sanottuani tuon kysymyksen ääneen, tajusin miten tyhmästi se oli ajateltu. Ei Zaynin minun takiani tarvitsisi menettää elämäänsä. Mitä oikein kuvittelin. "Siis en mä tarkottanut et sun pitäs lopettaa se mun takia, mä vaan.. Tai oikeestaan mä.. Kato kun mä tarkotin, et-" Puhuin yhteen henkäykseen,  kun Zyn keskeytti minut. "Tottakai mä lopetan sen juomisen, oikeestaan jos totta puhutaan, niin oon lopettanut muutama viikko sitten. Min pitäs ottaa sitä kaks desiä joka toinen päivä. " hän hymyilee. Vedän kasvoillani typerän onnellisen ilmeen, ja suljen silmäni. Kuunnellessani Zaynin tasaista tuhinaa saan itsekin unen päästä kiinni, ja tunnen nukahtavani syvään uneen..

Säpsähdän hereille, ja hikipisaroita parveili otsallani. Se oli vain painajainen. Hoen itselleni. Zayn nukkuu vieressäni rauhallisesti. Mietin untani.Siinä Zayn oli enkeli, joka paloi helvetin tulessa. Minä olisin voinut pelastaa hänet, mutta jalkani eivät toimineet. Zayn huusi nimeäni, mutta minä vain käännyin pois. Mieleni halusi Zaynin luo, mutta jalkani veivät reittini pois. Onneksi se oli unta. Suljin silmäni, ja kohta palasinkin takaisin uneen maailmaan, ilman painajaisia.

Aamulla herään hyvästä unesta, huomaan Zaynin olevan hereillä ja tuijottavat silmiini. " vihdoin sä heräsit. Oon oottanut aika kauan." Hän virnistää. Naurahdan, ja yritän nousta ylös, onnistumatta. Zayn tiukentaa otettaan vyötäröltäni, ja virnistää. "Hei pääsisinkö mä pois tästä ?" Naurahdan yrittäessään turhaan riepottaa Zaynin käsiä. "Et." Zayn hymyilee. Suutelen häntä huulille, ja tunnen hänen virnistyksen suudelman läpi." Päästääkö sä mut nyt pois?" Kysyn. " ehkä." Saan vastauksen. Siirrän Zaynin kädet pikkuhiljaa kauemmas vartalostani, ja lopulta ponkaisen pystyyn." Hahaa!" Hiudahdan voitonriemuisesti. Zayn virnistää. Nousen ylös, ja siirryn vaatekaapilleni. Valittuani sopivat vaatteet laitan hiukseni korkealle ppninhännälle. Olen valmis. Hiuksia laittaessani Zaynkin on saanut itsensä valmiiksi, ja lähdemme alakertaan. "Jaa, vai nukku Zayn Oonan huoneessa? " Janita tokaisi ja Harry virnistää. "Ihan vain 'nukuitte' . Eikö mitään muuta?" Naurahdan ja lyön häntä leikkimielisesti kylkeen. "Ei sitä mitä sä luulet, carly." Kävelen jääkaapille ja otan sieltä mehua. Sen juotuani menen olohuoneeseen Zaynin saattelemana. 

 "Okei, sä tiiät et meidän pitää sanoo nuille jotain meistä. Näin ekaksi, mitä me sun mielestä ollaan ?" Tokaisen nopeasti.  " Öm, me ollaan kaks nuorta, joilla on ongelmia. " hän virnistää. "Jaa, minkälaisia ongelmia?" Kysyn naurahtaen. Zayn ei vastaa mitään vaan suutelee minua. " Okei, tehäänks me tästä sit virallista? Oona Jemina Mäkelä, haluisitsä olla mun tyttöystävä , rakastaa mua myötä-, ja vastoinkäymisissä, ylä-,ja alamäessä, olla mun tukena aina ja-" Zayn luettelee kunnes keskeytän hänet. " tottakai." Hihkaisen ehkä hieman liiankin innokkaasti, ja Zayn hymyilee tuota ihanaa ja salaperäistä hymyään. 

"Voitte suudella morsianta!" Janita huudahtaa ovelta. Hänen vieressään Harry hymyilee väkinäisesti. " Zayn, mulla on sulle vähän asiaa, tuut sä tänne ? " Harry osoittaa keittiötä. 

Zayn:

Nyökkään ja seuraan Harrya keittiöön.  Mietin jo valmiiksi mitä aion sanoa, ja heti kun olemme kahden, laukaisen tykin. " okei, mä tiiän mitä mieltä sä oot tästä. Mä  oon päättänyt, etten enää juo eliksiiriä, ja yritän olla muutenkin ihan vain tavallinen ihminen. En enää vanhene hitaasti, vaan niin kuin te kaikki.  Rakastan Oonaa oikeasti, enkä halua pilata juttuamme menneisyydellä. Mä oon kertonut sille kaiken, alusta loppuun ja lopusta alkuun. Ja mä toivon ettet säkään pilaa.  Oonaa ei haittaa mun menneisyys, se pystyy elämään sen kans. ookeestaan se suhtautu siihe tosi hyvin. Aion irtisanoutua kokonaan menneisyydestä, eli kertoa Hänelle, etten aio enää palvella ketään, en toimia suojelusenkelinä tai enkelinä ollenkaan. Sain vasta muutama päivä sitten selville että niin voi todellakin tehdä, mutta sitten menettää kaikki enkelin etuoikeudet. Minusta tulee yhtä heikko kuin te, ja paljon hitaampi kuin ennen. Minusta tulee ihminen. Mutta se on sen arvoista, että saan olla Oonan kanssa. Mä tiiän ettet tykkää siitä et mä seurustelen ihmisen kanssa, en enkelin. Mutta vain tällä tavalla voin olla onnellinen , Oonan kanssa. Mä toivon et sä ymmärrät, koska jos sä haluut mun olevan onnellinen, sua ei haittaa se. Oonan kanssa ei käy samalailla kun Fridan." Lopetan lauseeni.

Fridan jälkeen, Harry ei ole antanut minun seurustella ihmisen kanssa. Ja kyllä, Harry vaikuttaa asiaan todella paljon. Minä nimittäin vahingossa tapoin Fridan. Hän oli katutyttö, johon luulin olevani palavasti rakastunut. Kerran , ajattelematta mitä tein, menin hänen mieleensä, ja käskin häntä tekemään asian, jonka seurauksena hän menehtyi. Olin silloin jo hieman humalassa, ja halusin Fridan hakevan minulle kamaa. Hän ei siihen suostunut, joten malipuloin hänen mieltään.Harry uskoo, että teen niin kaikille tytöille joiden kanssa seurustelen. Enkelit pystyvät suojaamaan mielensä ja itsensä, ihmiset ei. Katson Harrya silmiin, ja tämän kasvoille kohoaa leveä hymy. " mä nään sun silmistä, ettet sä valehtele. Sä oikeasti rakastat Oonaa. Ja jos sä oikeasti teet sen, että oot tavallinen ihminen, mun suostumus sulla on Oonan suhteen. Mut sun kannattaa kertoa joskus Oonalle Fridasta. Onneen veli!" Nyökkäsin Harrylle. Nyt Oona olisi minun, ja vain minun.

/// hei taas kaikki ihanat:3 anteeks tauoSta :( IHMISET MÄÄ SAIN IPHONE 4 <3333 tällä on kiva kirjottaa näitä;;)) öitä kaikki<3